Kääpiöpinseri on viime aikoina kasvattanut suosiotaan monipuolisena seurakoirana, sillä se on pienen kokonsa ja lyhyen turkkinsa ansiosta helppohoitoinen kotikoira ja rodun liikunnallisuus ja aktiivisuus tekevät siitä energisen harrastuskaverin. Rodun luonteen kehittäminen toivottuun suuntaan saattaa olla jalostuksen suurimpia haasteita, sillä rodun entisen ja nykyisen käyttötarkoituksen asettamat luonnevaatimukset ovat joiltakin osin ristiriidassa keskenään. Rodun kannan luonneominaisuuksien tulisikin vastata enenevissä määrin nyky-yhteiskunnan perhe- ja harrastuskoiralle asetettavia vaatimuksia.

Rotumääritelmän mukaan kääpiöpinserin eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät siitä miellyttävän koti- ja seurakoiran. Hylkääviä virheitä ovat arkuus, aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai hermostuneisuus. Vanhassa, ennen vuotta 2000 käytössä olleessa rotumääritelmässä kääpiöpinserin on luonnehdittu olevan ”valpas, pienestä koostaan huolimatta erinomainen vahti”.

Koiran saamat kokemukset ja kasvatus vaikuttavat siihen millainen koira pennusta kehittyy. Kääpiöpinseri vaatii vähintään tapakasvatuksen, sosiaalistamista ja aktiviteetteja ollakseen yhteiskuntakelpoinen ja miellyttävä koti- ja seurakoira. Kääpiöpinsereiden luonteesta kertominen rodusta kiinnostuneille ja sopivan kodin valinta kullekin pennulle on tärkeää, jotta mahdollisia ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään. Luonneominaisuuksien osittaisen periytymisen vuoksi jalostukseen valittavien koirien tulisi vastata kääpiöpinsereiden luonteelle ja käytölle asetettua vaatimuksia.