Terveys

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma eli PEVISA

Suomen Kääpiöpinserit ry on ollut 1.1.2008 alkaen mukana Suomen Kennelliitto ry:n PEVISA-ohjelmassa. Pentueen molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassaoleva, alle 24 kk vanha silmätarkastustulos seuraavin erityisehdoin: koiran, jolla on todettu HC, PRA, linssiluksaatio, tai PHTVL/PHPV aste 2-6, jälkeläisiä ei rekisteröidä. Pentueen molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassaoleva, yli 12 kk iässä annettu polvitarkastustulos seuraavin erityisehdoin: koiran, jolla on todettu patellaluksaatio aste 2-4, jälkeläisiä ei rekisteröidä. Nartun tulee astutushetkellä olla täyttänyt 18kk. Pevisa-ohjelma on voimassa 1.1.2023 – 31.12.2027.

Geenitutkimus

Suomen Kääpiöpinserit ry on edelleen mukana Hannes Lohen geenitutkimustyöryhmän kääpiöpinserien geenitutkimuksessa (epilepsia/katarakta). Lohen ryhmä ei enää kaipaa näytteitä kaikista koirista, mutta sairaiden sekä vanhempien (yli 6 tai 7 vuotta) terveiden koirien näytteet ovat edelleen tervetulleita. Yhteystiedot, lisätiedot ja ohjeet löytyvät geenitutkimuksen kotisivuilta: www.koirangeenit.fi

Atopia

Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Ruoka-aineallergia on koiralla atopiaa huomattavasti harvinaisempaa. Vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Atopia on tyypillisesti nuoren aikuisen koiran sairaus ja oireet alkavat suurimmalla osalla atoopikoista 6 kk – 3 vuoden iässä. Allerginen nuha, astma ja silmän sidekalvontulehdus ovat koiralla harvinaisia. Koira reagoi ihollaan ja atopia onkin koiran yleisin ihosairaus. Atopiaan liittyvien toistuvien ihon bakteeri- ja hiivatulehdusten esiintymisestä on päätelty, että atoopikkokoirilla olisi puutteellisesti toimiva soluvälitteinen immuunivaste. Atopialle tyypillistä on, että oireet helpottuvat ja pahenevat kausittaisesti ainakin sairauden alkuvaiheessa. Jos oireet ovat heti alkuun jatkuvia, voidaan hyvällä syyllä epäillä ruoka-aineallergiaa aiheuttajaksi.

Atooppinen iho kutisee, minkä seurauksena koira raapii ihonsa rikki. Turkki on hilseilevä ja huonokuntoinen sekä ohut tai jopa paikoin kalju. Niiltä alueilta, joissa kutina on voimakkainta, iho paksunee jatkuvan raapimisen ja kalvamisen seurauksena sekä tummuu. Muutokset paikallistuvat naamaan (huulet ja silmien ympärys), korviin, tassuihin, jalkoihin, leukaan ja vatsan alle (kainalot ja nivuset). Joillakin koirilla jatkuva kutina aiheuttaa myös käyttäytymisen muutoksia, esim. ärtyisyyttä. Toistuvat korvatulehdukset ovat eräs tavallisimmista atoopikon iho-oireista.

Koiran kutinan syy on selvitettävä huolellisesti. Jos muuta selittävää syytä ei löydy ja koiralla on atopiadiagnoosin tekemiseen oikeuttavat oireet, koiralle tehdään joko ihotesti tai allergiavasta-aineita etsitään verestä. Koiran atopian hoitoon käytetään monia eri hoitomuotoja. Kaikkein tärkein on allergeenialtistuksen vähentäminen esim. toistuvien pesujen ja ympäristön saneerauksen avulla. Jollei näiden toimenpiteiden ja sekundaaristen
bakteeri – ja hiivatulehdusten hallinnalla päästä riittävään lopputulokseen, voidaan allergiatestin tulosten perusteella aloittaa siedätyshoito ja/tai lääkehoito.

Epilepsia

Suomen Kääpiöpinserit ry kartoittaa epilepsian levinneisyyttä rodussamme. Jos kääpiöpinserillesi on tehty sairaudesta diagnoosi, niin ilmoittauduthan jalostustoimikunnalle sähköpostitse: jalostus(at)skpin.com. Kiitos!

Alla olevalla listalla julkaistaan tiedot epilepsiaan sairastuneista kääpiöpinsereistä, joiden tiedot on ilmoitettu koiran omistajan tai kasvattajan toimesta yhdistyksen käyttöön. Mikäli havaitset koirasi tiedoissa virheitä, ilmoitathan tästä yhdistyksen jalostustoimikunnalle: jalostus(at)skpin.com.

Suomen Kääpiöpinserit jatkaa epilepsiatilanteen kartoittamista rodussamme. Mikäli koirasi on sairastunut epilepsiaan ja haluat tukea avoimuutta ja helpottaa sairaustapauksien huomioonottamista jalostuksessa, ilmoitathan koirasi sairaudesta yhdistyksen jalostustoimikunnalle: jalostus(at)skpin.com. Kiitos!

EPILEPSIA KÄÄPIÖPINSEREISSÄ
Pirjo Onza, Julkaistu Snautseri-Pinseri -lehdessä 1/2007

IDIOPAATTINEN EPILEPSIA KOIRILLA JA EPILEPSIAN KOHTAUSTYYPPIEN LUOKITTELU SEKÄ EPILEPSIAN TYYPILLINEN KLIININEN KUVA KOLMELLA KOIRARODULLA: PITKÄKARVAINEN PYRENNEITTENPAIMENKOIRA; SCHIPPERKE JA KÄÄPIÖPINSERI
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma, Penita Pilve, ELK

Liitteen sairastuneista koirista löydät sivun alaosasta.

Polvisairaudet

Suomen Kääpiöpinserit ry on ollut 1.1.2008 alkaen mukana Suomen Kennelliitto ry:n PEVISA-ohjelmassa. Pentueen molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassaoleva, yli 12 kk iässä annettu polvitarkastustulos seuraavin erityisehdoin: koiran, jolla on todettu patellaluksaatio aste 2-4, jälkeläisiä ei rekisteröidä.
Pevisa-ohjelma on voimassa 1.1.2023 – 31.12.2027.

Vuoden 2012 alusta lähtien on alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu polvilausunto voimassa vain kaksi vuotta. Virallisen polvilausunnon alaikäraja on 12 kuukautta. Alle kolmivuotiaalle koiralle tehty tutkimus tarvitsee uusia kahden vuoden jälkeen vain, mikäli tutkimustulos halutaan pitää voimassa. Vanhentunut lausunto täytyy kuitenkin uusia ennen seuraavaa astutusta. Polvitutkimusta ei tarvitse uusia, jos koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta. Ohjeen mukaisesti siinä tapauksessa, että koiralla on toisistaan poikkeavia lausuntoja, jää huonompi lausunto voimaan kunnes polvista on paneelilausunto.

Patellaluksaatio

Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Vika on periytyvä. Polvilumpion rakennetta säätelevät useat eri geenit, joiden esilletuloa myös ympäristö muokkaa.

Pienikokoisilla roduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti). Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I – asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III – asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV – asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika. Patellaluksaatio voi myös pahentua eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen.

Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Jos tämä ei auta, patellaluksaatiota voidaan hoitaa kirurgisesti. Leikkausmenetelmiä on useita. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono.

Lähde: http://www.kennelliitto.fi/polvilumpion-sijoiltaan-meno-patellaluksaatio (5.10.2014)

Silmäsairaudet

Kennelliiton sääntöjen mukaan alle 1-vuotiaana annettu silmätarkastuslausunto on voimassa yhden vuoden. Jalostuskoiralla on astutushetkellä oltava voimassaoleva silmätarkastuslausunto.

Suomen Kääpiöpinserit ry kannustaa tutkituttamaan yli 6 vuotiaiden kääpiöpinserien silmät tukemalla silmätarkastusta 20 eurolla. Tukea maksetaan 1.1.2023 – 31.12.2024 välisenä aikana suoritetuista silmätarkastuksista.

Perinnöllinen harmaakaihi

Perinnöllinen harmaakaihi eli hereditäärinen katarakta samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Esimerkkinä hankitusta katraktasta voidaan mainita sokeritautiin liittyvä, hyvin nopeasti täydelliseksi kaihiksi kehittyvä katarakta.

Muita esimerkkejä hankitusta kaihista ovat esimerkiksi vanhuuden kaihi ja PRA:han liittyvä toissijainen kaihi. Ns. nukleaariskleroosi eli linssin kovettuminen vanhalla koiralla ei ole varsinainen kaihimuutos, vaan normaaliin ikääntymiseen liittyvä muutos, jossa linssin ydin muuttuu ’opaalinharmaaksi’. Näkökykyyn se ei vaikuta. Perinnöllinen kaihi voidaan todeta perinnöllisten silmäsairauksien varalta tehtävässä silmätutkimuksessa. Erityisen tärkeää kaihin toteamisessa on viralliseen silmätutkimukseen kuuluva biomikroskooppitutkimus. Kaihi voidaan poistaa leikkauksella fakoemulsifikaatiomentelmällä. Paras leikkaustulos saadaan, kun leikkaus tehdään ennen kuin kaihimuutos on täydellinen. Hoidon edellytyksenä on se, että silmänpohja on terve. Perinnöllinen katarakta voi esiintyä yhdessä PRA:n kanssa, yleensä PRA:han liittyy kuitenkin ns. toissijainen kaihi.

Etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA)

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen.

PRA:han ei ole hoitoa, mutta tutussa ympäristössä sokeakin koira voi pärjätä erittäin hyvin. Kokeellisesti koirille on käytetty geeniterapiaa näköhermosolujen perinnöllisessä sairaudessa, jossa periyttävä geeni on tunnettu. Diagnoosi tehdään yleensä silmänpohjan oftalmoskooppisessa tutkimuksessa. Verkkokalvon sähköisessä tutkimuksessa (ERG) voidaan havaita muutoksia näköhermosoluissa jo ennen oftalmoskooppisessa tutkimuksessa nähtäviä selviä verkkokalvon rappeutumamuutoksia.

PHTVL/PHPV (persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis/persistent hyperplastic primary vitreous)

PHTVL/PHPV on kirjainlyhenne sairauksista, joissa linssin ja silmänpohjan välinen sikiöaikainen verisuoniverkosto ei surkastu normaalisti syntymän jälkeen. Löydös jaetaan vakavuudeltaan kuuteen asteeseen, joista aste 6 tarkoittaa sitä, että silmä on sokea. Lievimmässä asteessa (1) näkyy linssin takapinnalla ainoastaan pieniä pigmenttipisteitä, jotka eivät vaikuta näkökykyyn eivätkä muutokset pahene iän myötä. Vakavammissa asteissa muutokset voivat aiheuttaa linssin lisääntyvää samentumista. Dobermannilla autosomaali dominantti periytyvyys, jossa epätäydellinen penetraatio.

PPM (persistent pupillary membranes)

PPM ovat synnynnäisiä sikiöaikaisten verisuonten ja kalvojen jäänteitä iiriksessä eli värikalvossa. Vakavimmat asteet, joissa jäänteet kiinnittyvät linssin etupinnalle ja/tai sarveiskalvon sisäpinnalle, voivat vaikuttaa näkökykyyn. Epäillään perinnölliseksi, synnynnäiseksi muutokseksi joillakin roduilla.

Linssiluksaatio

Linssiluksaatio (primääri) on perinnöllinen silmäsairaus joillakin roduilla (pääasiassa pienet terrierirodut). Se tarkoittaa linssin siirtymistä normaalilta paikaltaan joko etukammioon sarveiskalvon taakse tai takakammioon lasiaiseen. Linssiluksaatio aiheuttaa silmään voimakasta kipua, värikalvon tulehdusta ja usein myös silmän sisäisen paineen nousua (glaukooma). Linssiluksaation hoito on leikkaushoito. Linssiluksaation epäillään periytyvän autosomaalisesti resessiivisesti.

Distichiasis

(Kennelliitto tallensi aiemmin yhteisellä nimikkeellä cilia aberranta) tarkoittaa ylimääräisiä ripsiä, jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta (distichiasis) tai luomen sisäpinnalta (ektooppinen cilia). Oireilevilta koirilta ripsiä voidaan poistaa nyppimällä, jolloin ne kasvavat uudestaan tai poistaa ne pysyvästi polttamalla tai leikkauksella. Vaiva on selvästi periytyvä, mutta periytymismekanismi ei ole tiedossa. Luokitellaan nykyään silmätarkastuksissa lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin muotoihin.

Lähde: http://www.kennelliitto.fi/yleisimmat-perinnolliset-silmasairaudet (5.10.2014)
Lue lisää kääpiöpinserin silmäsairauksista: linkki JTO

Varvasanomalia

Useilla koiraroduilla tavataan varvasanomaliaa, jossa yleensä eturaajan tai -raajojen uloimmat varpaat surkastuvat nuorella iällä. Kyseessä epäillään olevan varpaan verenkierron häiriö, joka aiheuttaa varpaan surkastumisen pennun kasvaessa. Surkastunut varvas on muita lyhyempi ja sen antura ei välttämättä osu lainkaan maahan koiran seisoessa, jolloin kynsi pääsee kasvamaan pidemmäksi. Anomaliaa voi esiintyä myös takaraajoissa ja muissa kuin uloimmissa varpaissa.

Varvasanomalia todetaan usein noin 3-6 kuukauden iässä, joissain tapauksissa sen voi havaita jo aiemmin. Vakavuusasteesta riippuen anomalia voi altistaa myöhemmällä iällä nivelrikolle. Koira joutuu jakamaan painon terveille varpaille, jolloin tassu saattaa kääntyä virheasentoon ja samalla jalan liikerata voi muuttua. Tämän seurauksena terveille varpaille ja myöhemmin kenties muihin niveliin sekä selkärankaan voi kohdistua vääränlaista rasitusta.

Varvasanomalia on todennäköisesti perinnöllinen. Periytymistapa ei ole tiedossa.

Suositus: Koiraa, jolla on varvasanomalia, ei tulisi käyttää jalostukseen.

Artikkeli Hilkka Salohallan luennosta yhdistyksen kevätkokouksessa 2015.

ANOMALIAKOIRAT

EPILEPSIAKOIRAT